Alkutalvi oli lumien suhteen lupaava. Jouluun mennessä oli pyydaa pöllytelty jo useampaan otteeseen ja lumensyvyys oli Gemsstockilla pitkälti kolmatta metriä. Lumisateet vaihtuivat kuitenkin fööniin ja tammikuun kevääseen. Baselissa ovat kevätistutukset olleet jo viikkoja käynnissä ja ylempänäkin ovat laaksojen ensimmäiset kukat avautuneet. Toissapäivän hiihtolenkki päätettiin normaaliin huhtikuiseen tapaan kantamalla suksia hyvän matkaa kylän yläpuolelta monot lannassa…

Lunta tässä kaipailtaisiin, vaikka kyllä tätä auringonottoakin hetken kestää J Plussaa on myös, että takamaastojen jyrkemmät kurulinjat ovat turvallisessa kunnossa ja vielä hiljattain myös hyvällä pehmeällä lumella. Voimaa ja tekniikkaa ollaankin etsitty useammista uusista ränneistä Kirahvilla ja Rothornilla.

 

Viikko sitten kirahvilla oli vielä mukavasti lunta

Nyt takamaastoissa on tarjolla jäätä, korppua ja kiviä

Eilen jätettiin sukset telineisiin ja varustauduttiin kelin mukaan kiipeilytossuilla ja pädillä. Vapaa-ajan asunnoltamme hurauttaa Ticinon tunnetuille lohkareille vajaassa tunnissa – ei huono vaihtoehto lunta odotellessa! Crescianon bouldereilla kävimme nyt ensimmäistä kertaa ja paikka oli kyllä aika mieletön, juuri optimaalinen keväiseen kränkkäykseen. Harva kastanjametsä länteen avautuvalla vuorenrinteellä, ei mitään puskalouhikkoa ja pääosin hyvät alastulot. Puiden väleistä vielä upeat maisemat vastakkaisille lumisille vuorille ja alas seesteiseen kylään lammas- ja viinitarhoineen.

 

Kylän yläpuolella olevalle mökillemme paistaa aurinko keväisen lämpimästi pitkin päivää ja näkymät kylän ja koko laakson yli ovat varsin komeat.