Joshua Treestä palattiin eilen Red Rocksille. Koska sääennuste lupasi tälle päivälle viikon lämpimintä keliä (vaatimaton +20) - ja rohkeuttakin oli ehditty keräillä jo pari viikkoa - päätimme saman tien iskeä kiinni Epinephrineen. Adrenaliinin omituinen amerikkalainen väännös on Red Rocksin varmasti kuuluisin pitkä reitti (n.16kp) ja yksi Amerikan tunnetuimpia keskitason klassikoita. Poikkeuksellisen reitistä tekee hurja, usemman köydenpituuden savupiippu, joka tulee kiivetä ilman varsinaisia otteita selkä yhtä ja jalat toista seinää vasten - tuttua 60-luvun Batmanistä.

Valoisa aika on täällä kutistunut alle yhteentoista tuntiin, joten päätimme varmistaa turvallisen alastulon säntäämällä pystyyn klo 3.30. Otsalamppujen valossa laukkasimme aavikon ja sitä seuranneen ojanpohjan kivikon. Olimme juuri saavuttamassa reitin alkupisteen, kilpaa auringon ensisäteiden kanssa, kun Ellu nuljautti nilkkansa. Hyvin alkanut päivä kääntyi konikävelyksi karahka kainalosauvana. Jos epätoivoisesti jotain hyvää koittaa tapahtumasta hakea, niin kamina on paasin takana eikä menetettyjä metrejä edes kunnolla alhaalta näe, joten emme siis tiedä mitä missasimme. Nyt klenkkakoipi etenee siihen malliin yhdellä jalalla pomppien, että taitaa olla kiipeilyt tältä reissulta kiivetty. Viikon roadtrip kutsuu ennen Meksikoa.

Ei sitä aina tiedä mikä on hyvää tuuria. Nivelsiteiden paukkuminen lienee kuitenkin parempi kuin lähempi kohtaaminen tämän pörriäisen kanssa (tarantella).