South Lake Tahoe todettiin saman tien paitsi liian kylmäksi myös muutenkin turhaksi ja hankalaksi mestaksi. Ei missään tapauksessa Amerikan matkan arvoinen kiipeilykohde. Eihän edes kunnon seinämiä näkynyt J. Lumisessa metsässä voi pikku pyngerryksiä kiivetä Suomessakin! Jatkoimme samoilla vauhdeilla takaisin Yosemiteen suunnitelmana pitää leiriä mistä tilaa löytyy, vaikka kauempanakin. Tie Lake Tahoelta etelään ja Tioga passin yli oli onneksi vielä auki ja ehdottoman hieno. Komeita kalliojättiläisiä ympäriinsä välissä pieniä lampia ja soita – aavistuksen kuin Ruotsin tai Norjan lapista mutta paljaampia, jyrkempiä ja ylipäätään jylhempiä seinämiä.

Campingille saatiin Rangerinkin hyväksymät puitteet leirinnästä puolisen tuntia kyliltä, kuitenkin puiston sisältä. Öisin on uudella makuupussilla ja muutamalla peitolla tultu toimeen. Leiripöytä ja tuolit sen sijaan palvelevat lähinnä leiripaikkamerkkinä ja iltaisin sitä jotenkin mieluummin tulee hengailemaan kylille sisätiloihin… Päivällä kalliokattilassa sitä vastoin on oikein miellyttävää! Suloisessa auringossa ollaan tukka hulmuten jammailtu big wall halkeamia, kilistelty kamalotteja ja kruisailtu henkeä salpaavilla rannareilla, juuri siten kuten harmaanaamat, sormet hiessä, ovat näyttöpäätteiltään Youtubesta nähneet. Ei vaan, todellisuudessa sankariteot ovat vielä kovin vaatimattomat ja greidit tuntuvat rookie-käpälissä napakoille.

 

Leiritunnelmaa

Lomakiipeilyä leppoisalla After Six- reitillä (5.7, 6KP)

Rangerit töllistelemässä karhun valtaamaa autoa. (tässä myös Mikalle mallia pick-upin tuunaukseen!).