Monin paikoin Sveitsissä on lunta enemmän kuin 60 vuoteen, ja muun muassa Andermattissa on tiputellut parina viime viikkona lähes joka toinen päivä 10-20cm lunta ja välillä enemmän. Tuuli on vain paikoin ollut turhan myrskyisä ja osa suloisista hiukkasista onkin satanut vaakasuoraan kadoten jonnekin toistaiseksi tavoittamattomaan paikkaan. Loma-chalet’mme Göschenenin juna-asemalla on tullut tutuksi, samoin kuin viihtyvyyden kannalta välttämättömät ‘säntää ensin suihkuun saamaan viimeiset tipat lämmintä vettä ennen himosuihkuttelija Jürgeniä’- tyyppiset temput. Kylille saapui myös lisää suomalaisvahvistuksia, kun Tommi, Heidi ja kumppanit saapuivat vastuuntuntoiselle vanhempainvapaalle. Heti ensimmäisinä päivinä lähdettiin katsastamaan ‘turistien’ kanssa hieman mestoja sillä seurauksella, että yhden laskun hinnaksi tuli 150 frangia/nuppi. Härskiä sveitsiläistä rahastusta sakkojen muodossa, siitä että laskettiin aivan samanlaista risukkoa kun vieressä ollut sallittukin alue. Ei siinä auttanut edes Ellun auttava saksa, ja pariin otteeseen muotoiltu ‘Ich habe nur ein frage…’. Samoin selittelyt suomalaisista jokamiehenoikeuksista kaikuivat kuuroille korville. No olipahan edes hyvä lasku mahtavalla lumella, voisi rahat huonomminkin käyttää.

Ollaan me muutakin tehty kuin hiihdetty, mutta eipä juuri tule mieleen että mitä se mahtaisi olla… Ei vaan, saksaa ollaan opiskeltu tunnollisesti. Kursseilla on hupaisaa istuskella kahvilla ja yrittää jutella mailman menosta perulaisten ja nicaragualaisten kanssa, jotka eivät osaa sanaakaan muuta kieltä kuin espanjaa ja jotenkuten saksaa. Tietysti se on ihan sama Matilla mummojen kanssa klinikalla, jotka eivät myöskään mitään Goethe-priimuksia ole. Kuitenkin kursseilla on ollut myös hauskaa huomata, miten Suomi on aina se eksoottinen ja jännä maa (tietenkin jääkarhuineen), vaikka jengiä on ties mistä…

Baselissa ollaan kiipeilykauden avaamisen kynnyksellä. Viikonlopuksi on luvattu yli kymmenen asteen lämpötiloja ja aurinko lämmittää jo välillä kuin Suomen suvessa. Viime viikonloppuna joutui vuorillakin jo heittämään paitasilleen sekä pipon ja hanskat reppuun kun ei ylämäkeen puskiessa hikipisaroilta rinnettä tahtonut erottaa.

 

Vuoristohipin kotiko?

Andermattin kylän lumimassoja