Sveitsissä ja muutenkin Alpeilla on jokin sadekausi meneillään, joten jännittävät vuoristoseikkailut vaihtuivat taas aurinkoisiin sporttikiipeilykallioihin. Viime viikolla käväistiin ensin Chamonix'ssa ihmettelemässä. Tarkoituksena oli kiivetä joitain leppoisia lumireittejä muutaman kaverin kanssa. Parin päivän sääikkuna ei meille krantuille kuitenkaan kelvannut, ja sillä aikaa kun reippaammat ulkoilivat Blancin massiivin jäätiköillä, meikäläiset jänistivät Aravis'n kallioille. No, saatiinhan me sielläkin taas joku perus muutaman sadan metrin reitti rämmittyä.  Ei mikään kovin kummoinen mesta. Kaatosade ajoikin sitten pikaiseen paluuseen ja Baseliin velvoitteiden pariin.

Kun oltiin parit artikkelit saatu maailmalle, paineltiin saderintaman läpi Välimerelle. Taas perusturvallinen valinta eli Finale Ligure. Mikäpäs siellä ollessa, varma setti paahdetta, rantsua, kantakuppilaa (espresso+cappuccino+3 x hillotäytteinen kroisantti = 4,5 euroa!), ja leppoisaa kiipeilyä. Lopulta vaan ei turvonneita sormia meinannut saada enää taipumaan joten oli aika vähän lepuuttaa jäseniä pohjoisen sateessa. Toivottavasti vielä tulee vähän kirkasta keliä vuorillekin että päästään joku listalla olevista alppireiteistä syysauringossa kiipeämään, ettei liian rennoksi mene.

Täällä Baselissa ovat muuten naapurit aivan yhtä sekaisia kuin taannoin As Oy Perkiössäkin. Huumesekoilujen sijaan ongelmana on yläkerran pahasti dementoitunut rouva, jota poliisivoimin välillä etsiskellään. Öisin rouva on erityisen levoton ja muun muassa tykkää naputella henkareilla lattioita ja jodlata. Eräänä aamuyönä Matti kävi ehdottamassa josko rouva lopettaisi lattian hakkaamisen, mutta rouvapa olikin henkarit kädessä 'lähdössä juhliin' ja oli kova työ käännyttää häntä rappukäytävästä kotiin. Rouva käy myös välillä vähän rupattelemassa meidän ovella, mutta onneksi meillä on nyt poliisien ohje käskeä häntä menemään kotiinsa. Suomessa sentään runsailla verovaroilla tämän kaltaiset tapaukset saadaan useimmiten johonkin holhouksen alle.