Viime viikonloppuna käytiin kurkkaamassa Bourgognen seutua kallioineen. Saussoisin kalkkikivi oli kuten monessa paikassa muuallakin, harmaata ja reikäistä, onhan noita. Alue sitä vastoin oli keskiverto puskakallioita hienompi. Ihan kallioiden alta virtaa joki, jossa jatkuvasti kulkee huviveneitä, ja vastapäätä joen toisella puolella on kukoistuksen päivänsä jo kauan sitten nähnyt kylänrähjäke muutamine mummoineen. Kirkko sentään on optimistisen iso, ehkäpä kylään hyvinkin vielä muuttaa väkeä täyttämään sen tuhatkunta istuinta? Historiallinen pääkallio oli kuten kyläkin: parhaat päivänsä nähnyt. Läheinen Le Parc -kallio sen sijaan oli ihan a-luokkainen ja vähemmän kiivetty. Viikonloppu saatiin taas kuitenkin hyvin kulumaan, eikä aika käynyt pitkäksi. Takapuoletkin komeilee varmasti myös useammassa ranskalaisessa kotivideossa ja kuva-albumissa, kun jokainen ohi ajanut rellu ja sitikka pysähtyi kallioiden alle ja siitä sitten koko perhe kiipeilyä kuvaamaan ja ihmettelemään.